Hartwall- excursio

Teimme 16.4. kansiksen tunneilla excursion Lahden Hartwallin tehtaalle.Päällimmäisenä retkestä jäi mieleen suuret puitteet, juomatuotteet ja robotit.

Hartwall on osa Heineken panimokonsernia, joka on tällä hetkellä euroopan suurin panimokonserni. Se työllistää  n. 1000 työntekijää Suomessa ja näistä n. 450 työpaikkaa sijaitsee Lahdessa. Hartwall onkin yksi tärkeimmistä ja suurimmista Lahden seudulla työllistävistä yrityksistä.

Tehdas ja sen alue oli valtava. Tutustumiskäynnillä sai todellakin kävellä pitkiä käytäviä ympäri tehdasta. Kuuleman mukaan tehdas onkin niin iso pinta-alaltaan, että sinne mahtuisi kuusi ja puoli eduskuntaloa.Vaikutuksen tehtaan koon lisäksi pieneen maalaislikkaan teki monet erilaiset robotit, jotka tehtaassa toimivat esim. kerääjinä ja pakkaajina. Ei voikaan todeta muuta kuin että teknologia on ihmeellistä! On kuitenkin hienoa, että myös ihmisiä yhä tarvitaan tässäkin työssä.

Hartwall valmistaa kattavasti eri juomia kuten limuja, kivennäisvesiä, energiajuomia, siidereitä, oluita ja lonkeroita. Aivan kuten muillakin aloilla nykyään niin myös panimoalalla täytyy kyetä erottautumaan muista ja kyetä pysymään vuodesta toiseen ajan hermolla ja vastata kuluttajien tarpeisiin.Muun muassa Hartwallin vahvin ja tunnetuin brändi Jaffa on saanut brändikattonsa alle viimeisien vuosien aikana uusia jaffoja perus appelsiinilimun lisäksi. Tällaisia on esim. jackfruit ja pattaya jaffa. Myös kuluttajien tietoisuus ja valistuneisuus terveysasioista on otettu juomateollisuudessa huomioon. Esim. Jaffat sisältävät vain aitoa hedelmämehua, kivennäisvesiin on lisätty muun muassa vitamiineja ja hivenaineita kuten, c-vitamiinia, kalciumia ja sinkkiä. Myös light valikoima on kasvanut huikeasti.

Makrotaloutta

Viime viikon kontaktitunneilla paneuduttiin makrotalouden pariin. Ensimmäisillä tunneilla torstaina raapaistiin makrotalouden käsitteitä ja sitä mitä siihen kuuluu melko pintapuolisesti. Katsoimme muun muassa yhden videon ja pohdimme, millaisin erilaisin mittarein elintasoa voitaisiin mitata. 

Elintaso määritellään aineellisena elämisen tasona, eli ihmisen saatavilla olevien tavaroiden ja palvelujen määränä ja laatuna(Wikipedia). Muun muassa seuraavin mittarein pystytään mittaamaan ja vertaamaan ihmisten välistä elintasoa:

• Kansantulo/ asukas,  BKT/Väestö
• Taloudellinen kehitys: Investointiaste
• Elinkeinorakenne

Elintason tunnuslukuina voidaan muun muassa pitää puolestaan seuraavia asioita kuten:

• lapsikuolleisuus
• lukutaito-%
• koulutusaste
• eliniänodote
• asuminen/neliö jne.

Valitettavasti minulle kävi ohrasesti perjantain kansantalouden kurssin tuntien suhteen. Koska asun toisella paikkakunnalla niin kuljen kouluun junalla. Perjantaina juna ei kuitenkaan tullut, joten osaltani koulupäivä jäi välistä. Toki olisin voinut jäädä odottamaan seuraavaa junaa tunnin ajaksi asemalle, mutta liekö perjantai päivä syynä kun valitsin kävellä takaisin kotiin. Olinhan kuitenkin yrittänyt tulla kouluun ;) ja puolustuksena vielä sen verran että olisin myöhästynyt tunneilta kuitenkin reilusti.

Palvelualan viimeaikaiset kehityspiirteet

Mielestäni viime aikoina on ollut havaittavissa, että palvelualalla työtä riittää taantumasta huolimattakin. Palvelusektorilla työpaikkojen määrä on ollut jopa viimeaikaisten kirjoittelujen mukaan pienoisessa nousussa.  Tämä johtunee varmaan siitä, että nykyään kuluttajat arvostavat vapaa-aikaa ja vapaa-ajan viettoon käytetään tästä syystä enemmän rahaa. Hyvästä palvelusta kun ollaan valmiita maksamaan.

Monet palvelualan työt edellyttävät vuorotyön tekemistä. Useimmiten tästä syystä juuri monet nuoret hankkivat opiskelujensa ohella lisä tienestiä juuri palvelualan työtehtävissä. Nyt vuorotyöt koskettavat yhä useampaa kaupantyöntekijääkin suuremmassa mittakaavassa kun aiemmin. Kauppojen aukioloaikojen pidentymisen myötä vuorotyöt ja viikonlopputöiden lisääntyminen on todennäköisesti pistäneet muutamien  äitien jaksamisen niin töissä kuin kotitalouden pyörittämisessä koville. Kuluttajien kannalta tilanne on kuitenkin mitä mainioin. Kauppaan pääsee yhä useammin ja useimmiten aina silloin kuin itselleen vaan sopii.

Useat palvelualan työtehtävät tuntuvat yhä olevan myös matalapalkkaisia ja naisvaltaisia. En usko, että palkkojen korotukseen on tulossa suurta muutosta vaikka palvelualojen ammattiliitto, PAM perääkin mahdollisen lakon uhalla palkan korotuksia. Aika kun on hieman huono vaatia lisää rahaa alalla kun alalla.

Maataloustuki

Viime aikoina tiedotusvälineissä on keskustelu myös maataloudesta ja sen tukemisesta.Tässä hieman mietteitäni asiasta ja hieman jopa tietoakin.

Maataloustuilla tarkoitetaan rahallista avustusta, joka maksetaan maanviljelijöille tuotannon kannattavuuden parantamiseksi maatiloilla.Maataloutta ja sen harjoittamista tuetaankin ennen kaikkea siitä syystä, että kuluttajille pystyttäisiin takaamaan kohtuuhintaisten maataloustuotteiden jatkuva saanti. Tukien avulla halutaan turvata myös ruokahuollon omavaraisuus ja kotimaisuus. Jaettavien tukien avulla pyritään turvaamaan maataloustuotanto alueilla, jossa sen harjoittaminen on kannattavaa. Näin tuetaan sitä, ettei väki maaseuduilta muuta kaupunkeihin töiden perässä.

Tällä hetkellä tilanne on se ettei maataloustuotteiden tuotanto Suomessa olisi mahdollista ilman yhteiskunnan tukea, eikä nykyisessä laajuudessaan muissakaan EU-maissa. Siitä miten maataloustuet maailmassa ja etenkin EU:n sisällä jaetaan, voidaan olla monta mieltä. Mielestäni Suomen osalta voi todeta, että tasan ei mene nallekarkit, eikä myöskään jaossa olevien tukien suuruus.

Maatalouden harjoittaminen on Suomessa kallista johtuen pohjoisen sijainnin, pientuotannon ja muiden alueellisten erityispiirteiden vuoksi. Tämän hetkisellä maataloustuotteiden myynnillä pystytään kattamaan vain pieni osa näistä kuluista. Siksi tukia maataloudessa tarvitaankin.Onkin Suomen kannalta harmillista että EU:n jakamien maataloustukien myötä tuista nauttivat vain suurimmat tuottajat. Monet pienviljelijät ja -tuottajat ovat jääneet tästä syystä vaille työtä. Jaettavien tukien määrä on vuosittain kaiken lisäksi pienentynyt. Tukien jakautumiseen vaikuttaa myös EU- maiden lisääntyminen. On kuitenkin todettava se tosiseikka, että vaikka tukien ja tuottajien määrä on vuosien aikana vähentynyt, varsinainen tuotanto on kasvanut. 

Tuloerot ja tulonjako

Tuloeroilla tarkoitetaan sitä, että tulot jakautuvat  yhteiskunnassa epätasaisesti  niin yksilöiden kuin eri ryhmienkin välillä. Esimerkiksi naapurin Tiina käy töissä viereisessä kuppilassa ja tienaa keskimäärin kuukaudessa X määrän euroja. Tiinan naapuri Arja puolestaan on esimiestehtävissä ja tienaa keskimäärin kuukaudessa 2X määrän euroja. Eri työtehtävien ja eri alojen palkkauksessa onkin valtavasti eroja.

Tulojen jakautumista seurataan tulonjako mittareilla kuten ginikertoimella. Kansainvälisen OECD:n tekemän tuoreimman mittauksen mukaan Suomessa tuloerot kasvoivat vuosien1995-2005 aikana huikeaa vauhtia.Tuloerojen kasvu maassamme näkyy jopa rikkaiden ja keskiluokan välillä. Useimmissa maissa erot näkyvät vain rikkaiden ja köyhien välillä. Syynä tällaisiin tuloerojen kasvuun pidetään käytössä olevaa verotusjärjestelmäämme. Kaikesta tästä huolimatta samaisessa hesarin artikkelissa, (Suomi ykkönen tuloerojen kasvuvauhdissa 13.11.2008) todetaan, että Suomi lukeutuu toistaiseksi vielä pienten tuloerojen maaksi.  Mielestäni on kuitenkin selkeästi havaittavissa, että tuloerot yhteiskunnassamme ovat kasvaneet.

Ymmärrän ja minusta on myös oikein, että eri ammateissa palkat ovat erilaiset. Ovathan niissä vaatimukset ja osattavat taidot ja tehtävätkin erilaisia. Osittain myös ymmärrän, että korkeammin koulutettu saa suurempaa palkaa kuin vähemmän koulutettu samaisesta tehtävästä. Se mikä eniten minua nyppii näissä tuloero asioissa on naisten ja miesten välinen epätasa-arvo palkka-asioissa. Mielestäni yhtä pätevän naisen pitäisi saada samaisesta työtehtävästä samalla koulutuksella samanlainen palkka kuin miehenkin. Myös matalapalkkaisten alojen palkkojen tulisi olla sillä tasolla, että tulot riittäisivät pakollisiin menoihin kuten ruokaan ja asumiseen.

Oppimis- ja ennakkotehtäviä

Tällä viikolla meillä ei ollut varsinaisia kansantalouden kontaktitunteja. Aloitimme pääsiäisen vieton jo torstaina, tosin torstain tunnit korvattiin kylläkin itsenäisin oppimistehtävin. Itsenäiset oppimistehtävät näyttivät mielestäni nopeilta ja helpoilta tehdä ensisilmäyksen jälkeen, mutta näin ei kuitenkaan ollut.

Yritin tehtäviä ihan tosissani. Mielestäni olin tunnilla jopa ymmärtänyt mikrotalouden asiat. Varsinaisia tehtäviä tehdessä aikani tuntui kuluvan kaavioiden ja käyrien piirtämiseen. Minulla meni varmaan miljoona tuntia opetella ja etsiä, mistä niitä käyriä piirretään vanhalla excelillä ja miten sen nyt saikaan siirrettyä vastaustiedostoon jne. No ei tehtävän teko sentään verta, hikeä ja kyyneleitä aiheuttanut, mitä nyt yhdet yö unet jäivät vähiin.

Olin ajatellut, että seuraavan tehtävän tekisin vasta Helsingin reissun jälkeen. Ikäväkseni ja huolimattomuuttani huomasin, että se kulutustottumustehtävä pitikin jo palauttaa kyseisenä päivänä ennen viittä. Ei siis auttanut kun tehdä se hosuen alta pois, jotta ehtisin vielä sovituille treffeille.

Loput ennakkotehtävät yritän saada tehtyä nyt pääsiäisenä tai tulevan viikon aikana, kuitenkin ennen seuraavia kontaktitunteja.

Markkinoiden toiminta ja tasapaino

Tekemäni kaavio kuvaa markkinoilla vallitsevaa tasapainoa. Sininen käyrä kuvassani esittää alkuperäistä tilannetta tietyn tuotteen kysynnän ja hinnan suhteen. Punainen käyrä puolestaan kuvaa tämän hetkistä tarjonnan tilannetta. Vihreä käyrä kuvaa kysynnän vahvistumista. Kun kysyntä vahvistuu näin ollen myös hinta nousee. Markkinat ovat tasapainossa ympyröillä merkatuissa kohdissa. Markkina tasapaino syntyy, kun kysyntä ja tarjonta kohtaavat.

Tuotantomahdollisuuksien käyrä ja budjettisuora

Viime viikolla kansantalouden tunneilla jatkoimme mikrotalouden käsitteisiin paneutumista. Pohdimme muun muassa mitkä tekijät vaikuttavat hinnan muodostukseen, mikä "tehtävä" hinnalla on taloudessa ja mitä ovat markkinat. Lyhykäisyydessä voisi todetakin, että hinnat muodostuvat markkinoilla. Hintojen muodostukseen vaikuttaa muun muassa kysynnän ja tarjonnan suhde toisiinsa.

Opin tunneilla myös uuden veikeältä kuulostavan sivistyssanan, oligopolin. Oligopolilla tarkoitetaan sitä että markkinoilla on vain muutamia tuottajia, kuten esim. pankit ja vakuutusyhtiöt.

Kaiken tämän lisäksi opettelimme tekemään muun muassa exelillä tuotantomahdollisuuksien käyriä ja budjettisuoria. Tässä muutama esimerkki aikaan saannoksistani.

Tuotantomahdollisuuksien käyrä:

Tuotantomahdollisuuksien käyrää voidaan käyttää kuvaamaan esim. missä suhteessa eri hyödykkeitä voidaan tuottaa suhteessa toisiinsa käytössä olevilla välineillä ja laitteilla.

Budjettisuora puolestaan kuvaa talousyksikön kulutusvalintoja. Valittavana on kaksi hyödykettä; ateriat ja elokuvissa käynti.

Kuluttajalla on käytössä 50 €, jotka hän käyttää 2 hyödykkeeseen. Säästöön ei jää mitään.

Ohessa budjettisuora:

Ensikosketus kansantalouden kurssiin

Koulu alkaa vähitellen olla lopussa, mikä on kieltämättä ihanaa. Enää olisi jäljellä vain muutama kurssi ennen odotettua kesälomaa. Sitä ennen pitäisi kuitenkin vielä muun muassa suorittaa kansantalouden kurssi. Aiheena kansantalous ei juurikaan minua kiinnosta. Näin ainakin luulin ennen kurssin alkua.

Tähän asti olen ohittanut täysin viikonloppuhesarissani olevat talousuutiset. Ensimmäisien kansantalouden kurssin tuntien jälkeen huomasin kuitenkin jo tänä aamuna lukevani joitakin talouteen liittyviä uutisia vastoin aiempia tottumuksiani. Ehkä kurssi laittoikin hieman joitakin olemassa olevia rattaita päässäni pyörimään...


Ensimmäiset tunnit

Ensimmäiset kansatalouden tunnit skippasin onnistuneesti olemalla töissä samaan aikaan. Perjantain tunneille ehdin jo kuitenkin mukaan. Käsittelimme tunneilla kansantalouden perussektoreita, ja rahan kiertokulkua. Tunnilla muistiinpanoihimme tekemämme yksinkertaistettu versio rahan kierrosta yhteiskunnassamme oli tällaiselle blondille kuin minä, ajatuksia herättävä kokemus. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Ei olekaan aivan yhden tekevää ostanko kengät esimerkiksi kotipaikkakunnastani vai koulumatkalla Lahdesta.

Aivan tuntien lopuksi mittelöimme kurssitovereiden kesken siitä, kuka on kurssimme talousguru. Ikäväkseni joudun toteamaan etten se ollut minä. Kenties sitten kurssin lopussa tilanne voi olla aivan toinen;)